tiistai 9. elokuuta 2016

Syksyn tuloa ja suunnitelmia sekä paimennuslöpinää!

Maico
Viime viikkoa meni aikalailla sairastellessa. Paimentamassa ehdittiin käydä tiistaina Seutulassa reilun viikon tauon jäljiltä Kristiinan valvovan silmän alla ja keskiviikkona Nurmijärvellä Reean luona itekseen jossa mukana oli myös Karoliina ja Piken sisko Freya. Loppuviikon mä olinkin sitten kuumeinen ja flunssassa mutta saatiin sentään autokaupat hiottua loppuun ja nyt mulla on oma auto, jeij! Volkswagen Caddy on mun ja poikien kyyti. Mahtuu koirat hienosti kyytiin. ;) :D  Sunnuntaina mentiin vielä sitten paimentamaan Pukkilaan Tian ja Tehon sekä Maritan ja Ben kelpien kanssa.
Maico
Tiistaina katsottiin Kristiinan kanssa miltä Maicon suunnat (flänkit) näyttää ja tosi hyvältä ne näytti. me on itekseen niitä hiottukin pääaiheena viime ajat. Treenattu niin että kuljetetaan ensin lampaita ja lie down koira jää ja kuljetan lampaita aina pidemmälle matkaa lisäten, ja sitten itse siirtyminen reippaasti lampaiden ohi sivusta, ja koiran ja lampaiden linjan ylitys ja käsky suunnasta, ja siitä itse liike kohti koiran lähtöpaikkaa ja niin reippaasti että nostosta ei lampaat oisi edes heti kiinni itsessä. Nyt Kristiina käski kokeilemaan meneekö jo yhdellä suunta käskyllä tasapainoon asti ja menihän se. Eli nyt en enää saa sitten jankata sitä suuntaan käskyllä vaan yhdellä käskyllä, jos näyttää epävarmalta ni voin auttaa käskyllä tai kehulla että tekee oikein. Tasapainoon pääasiassa mut riippuen lampaista (vedosta tai niiden lauman kattamiseen liittyen) hakeutunut joskus aina vähän ylikin mikä on ihan ok. Tasapainoon käsketään maahan. Ja nosto hallitusti ja vaan ihan muutama rauhallinen askellus koiralle ja sitten lie down ja voin tehdä heti uuden suunnan samalla tavoin. Tulisi kiinnittää huomiota aina nostossa että koira lähtee liikkeelle rauhassa, tähän tulee myös puuttua jos ei niin tee. Nyt otti molemmat suunnat tosi upeasti, välillä jumituttu comebye (vasen) kanssa, koira ajatellut lähtevänsä away (oikea) ja mä en ole osannut liikkua kunnolla sivuun vaan välillä tullut koiraa kohti ja ajauduttu patti tilanteeseen kun epäselvästi ohjaan.


Lisäksi katsottiin ensimmäistä kertaa poispäin ajoa ja se oli mulle ihan uutta ja siksikin hankalaa, mulla ei ollut käsitystä kriteereistä oikein että mikä oli hyvää. Toki ymmärrän että hyvä on silloin kun ajaa kohti suoraan ja myöhemmin sisäflänkit joilla ohjataan poispäin ajossa, mutta toki koira myös hakee tasapainotusta ja vastaa lampaiden vetoihin ja mun pitäisi pystyä erottamaan se siitä että meinaisi lähteä kiertämään ja tuomaa mulle. Oli uutta ja erilaista, tässä on meille treenattavaa. Aiemmin oon itekseni tehnyt oikeastaan semmoisissa tilanteissa että lampaita on esim. siirretty pieneltä laidun alueelta toiselle ja on oltu molemmat koiran kanssa lauman takana ja pyytänyt siitä ajamaan, jolloin lampaat on usein jo tietoisia minne ovat matkalla ja kuljetus suhteellisen helppo. Kun lampaat on paikallaan ja mä takana Maico välillä jumissa että tuijottaa ei lähde liikkeelle.
Kio
Nyt näissäkin saatiin liikettä, myös muutamia kertoja hyvin tasapainotti ja sitten muutamia kertoja tuli tarve lähteä kiertämään eteen ja näihin vaan napakka lie down ja ohjaan koiran siihen kohtaan mistä poispäin kuljetusta oltiin tekemässä ja jatketaan siitä. Myös ennakointia että korjataan ja ohjataan oikeasta kohdasta ajamaan jos meinaa lähteä kiertämään. En tiie osaanko selittää niin hyvin. :D Mutta pääasia että ymmärsin itse ja tätä treeniä nyt tehdään.


Maicon syksyn suunnitelmiin kuuluu paimennuksen jatkuessa myös tauolta palaava agility. Kyllähän me tokoakin tehdään mutta lähinnä itekseen ja se tuntuu tosi hyvältä. Asenne on kehittynyt ihan hurjasti omissa treeneissä, kun aikaa olisi vaan enemmän ni kimppatreenit olisi hyvät. Menin Tuusulan kennelkerhon jäseneksi ja ilmoitin ryhmään agilityyn sinne, toivottavasti mahdutaan mukaan.
Muutenkin mun täytyy kehua kuinka upea nuori koira Maico on. Se on niin Super hieno persoona että mun sydän meinaa välillä pakahtua kun mä tykkään siitä niin paljon. Maico on kasvanut ja kypsynyt ihan tosi paljon ja etenkin paimennuksessa se on mun Super ope. Se on myös ihana sylikoira kotona joka tykkää olla lähellä ja jonka silmissä mun arvo on tainnut nousta paljon korkeammalle paimennusharrastuksen myötä.



Pike
Keskiviikkona tosiaan Nurmijärvellä hieman vilkkaampien lampaiden kanssa. Ja oli ihana nähdä Piken siskoa. Viimeksi oon nähnyt sen kun toin ne lentokentältä kotiin ja lähti Karoliinan matkaan. Kovasti oli kasvanut ja superleikit saivat sisarukset aikaan. :D pennut kävivät myös katsomassa lampaita aitauksessa, Piken mielestä lampaat on edelleen ehkä vähän hurjia. Pike tykkää kanoista tällä hetkellä paljon enemmän, niin paljon ettei sitä enää niiden sekaan lasketakaan. :D Se tykkää katella aidan ulkopuolella lampaita, mutta oli vähän sitä mieltä että nyt tässä vaiheessa ei ole sen kummemmin halua tehdä tuttavuutta.
Pike on ollut alusta asti hirmu reipas ja iloinen sekä kiltti pentu. Sen kanssa on kiva mennä ja olla se on todella ahne (siis todella, sillä on aina nälkä) ja hakee kontaktia muhun tosi paljon. Ja se on ihan mielettömän innostunut kaikesta treenistä ja tempuista. Nyt selkeästi herkempi ikävaihe menossa ja ja yritetään nyt siis tehdä paljon lisää hyviä kokemuksia ja on niin mukavaa kun saa kehua ja kannustaa vaan kun toinen on niin hieno. Toissa iltana meidän päälle juoksi hihna perässä sakemanni pimeällä kadulla yhdentoista aikaan ja pelästyttiin sekä minä että Pike. Kio ja Maico suhtautui ainostaan uteliaasti, vaikka sakemanni louskuttaen ja haastaen juoksi täyttä laukkaa suoraan iholle ja haastoi vielä siinä, noi vanhemmat suhtautuu näihin karkureihin niin hienosti. Eivät vastaa uhkaan vaan käyttäytyvät ihan neutraalisti. Pike pelästyi ja pöhisikin sitten ohituksissa tämän jälkeen. Ja mä kyllä myönnän pelästyneeni itse, normaalisti häädän irtokoirat, mutta koska kyseessä oli varsin harrastuskoiran rakenteinen sakemanni en uskaltanut uhkaa sille tehdä, koska ihan tosisaan pelkäsin että se käy sitten muhun kiinni. Onneksi meni sitten omistajan kutsuttua takaisin. Ja selvittiin isolla säikähdyksellä.
Pike siis saa kehittyä vielä ja katsellaan koska se alkaa itse olla sitä mieltä että lampaat on kiinnostavia enempää varten. Pikelle hain paikkaa Tuusulan kennelkerhon penturyhmästä, jotta on sillekin säännöllistä häiriötreeniä syksyllä tiedossa.
Pike on vaikuttanut ihan Super tyypiltä myös. Sillä vaikuttaa olevan erinomaiset harrastuskoiran ominaisuudet (ahneus, saalis, kontaktinhaluisuus) ja innolla treenaillaan sopivia asioita pienissä erissä, kovin kesken kropaltaan vielä on joten otetaan vielä rauhallisesti jonkin aikaa.
Sisarukset Freya (Dreaming of You Pirouette) ja Pike



Sisarusrakkautta :D


Kimppakuvaa otettaessa tuli lisää sisarusrakkautta :D
Keskiviikkona Maico teki poispäin ajoa sekä suuntia ja sujui kiireisemmillä karitsoilla jo hiukan paremmin multa ohjaus ja lampaiden luku.



Sunnuntaina sitten katsottiin edelleen suunnat, vähän hankaluutta taas comebye (vasen) mut luulen että nyt tajusin mitä itse sitten teen jos näitä tilanteita tulee. Nyt sössin itse pilaamalla etäisyyden ja liikkumalla väärin. Otettiin mukaan myös kuljetuksiin ja nostoihin Oota-meidän hidastuskäsky, alkuun meni sillä herkästi maahan mitä ei saa tehdä, joten heti perään walk on käskyä, voi antaa oota-käskyn ja kehua ja silti kuuluu kulkea hitaasti ja samalla ymmärtää myös että tekee oikein. Oota käskystä myös tosi hienosti sujui hidastaminen ja kulki hyvällä hitaalla tempolla sillä, käskyä voi toistaa tosiaan ja kehua. Lisäksi toisella kierroksella katottiin ensimmäistä kertaa ihan hakua. Otettiin nyt vaan yhtä suuntaa joka away tällä kertaa. Kristiina auttoi oman koiransa kanssa pitämällä lampaita ja kuljettamalla ne aina kauemmas, Maico oli ekalla kerralla ihmeissään että mitäs nyt haluatte kun yhtäkkiä hän saikin mennä hakemaan lampaita. Lähti varovasti hakukaarelle ja tosi hitaasti eteni, tasapainossa lie down käskylle. Kun huomasi useamman toiston myötä että täähän on kivaa alkoi reippautta ja itsevarmuutta löytyä, myös nosto suoraan hakukaarelta tasapainoon tullessa jonka teki viimeisellä toistolla, tosi tyylikkäästi ja rauhallisesti. Muutamia kertoja jouduin paineella muistuttamaan hakukaarella ettei jää silmään ja lähde sisään. Olen tosi huono arvioimaan etäisyyttä joten en sano mitään kuinka kaukaa nyt tehtiin. :P :D Lähetyksissä kävelin Maicon kanssa pois lampailta kun Kristiina ja Dusty kuljettivat lampaat hakupaikalle ja lähetin siitä suoraan sitten aina hakukaarelle.

Kio on voinut hienosti. Se kauhean onnellinen professori joka on valmiina aina tekemään hommia ja toisaalta hirmu onnellinen omalla pihalla ja saadessaan olla mukana. Väsyneempi se on kuin aiemmin ja nukkuu myös paljon omissa oloissaan. Mutta tuntuu että se nauttii lauman vanhanherran roolista ja on tosi kiva pennun kanssa ja jaksaa touhuta ja toimia Maicon kaverina myös. Mua se tapittaa palvovasti kuten ennenkin ja olenkin todennut että se on ollut kyllä kultaakin kalliimpi temperamentiltaan ja olemukseltaan mulle.


Tulipahan vähän rönsyilevä teksti. :D Mut jotain kuitenkin, ei tahdo olla aikaa istua ja keskittyä blogiteksteihin niin kunnolla kun ne vaatisivat, joten tätä tää nyt on. :D Kuvat napsittu Nurmijärven reissulla. Muutama viikko vielä pitäisi töitä jaksaa ja sitten olisi pari viikkoa lomaa, jolloin se Juvan reissukin tulossa katsomaan paimennuksen EM-kisoja.





2 kommenttia:

Kiira K kirjoitti...

Hei mikäs ton paikan nimi on, missä käytte paimentamassa? :) käydään kyllä yleensä Pirkanmaan suunnalla mutta vanhemmat asuu Tuusulassa niin saattaa joskus olla tarvetta käydä silläkin suunnalla.

Mia kirjoitti...

Primal sense farm on meidän treenipaikkana Pukkilassa ja Seutulassa. :)