maanantai 11. heinäkuuta 2016

Viikko27!

Kio on parantunut mukavasti kastraation ja hampaiden poiston jälkeen. Oma itsensä ihan täysin ja onnellinen herrasmies. Haavat parantuneet tosi hienosti ja eilen kävin Kion kanssa kaksin keräilemässä lähi metsässä mustikoita ja kävelyllä kaksin. Kio on kyllä kultainen koira, onni omistaa tuommoinen ihmisen mieli.


Maicon kanssa paimennettiin kolmesti viime viikolla, jatkettiin edelleen hakukaaren alkutreeniä ja koska tuntui omissa treeneissä etenevän niin hyvin niin lähdin niissä käyttämään suuntakäskyjä. Sunnuntaina Pukkilassa Tian ja Tehon kanssa. Kristiinalta tämän hetkisiin treeneihin vahvistusta, suunnat mukaan ja molempia saadaan tehdä mutta mun pitää huomioida kun koira on maassa ja olen lähettämässä että kumpaan suuntaan sillä olisi vähän meno, ettei turhaan joudu sitten kertomaan vielä tässä vaiheessa väärästä suunnasta. Ajamisen käskyä nyt myös käyttöön. Lisäksi en saa hätiköidä kaaren päässä käskyttämään maahan vain sen takia että jo näen että olisi vähän vajaaksi jäämässä vaan pitää sitten kertoa käskyllä ja paineella että edelleen jatkettava samaa tehtävää. Maahanmenot pitää tulla heti ja jos ei tule niin tiukemmin sanoa samantien. Se osaa kyllä mutta mä ihme pööpöilen välillä kai omaa epävarmuuttani. Aivot päälle ohjaajalle siis.
Sunnuntaina paimennettiin eka kierros pellolla jossa ei aitoja, ei kummoisempia vetoja ollut lampailla, muutamissa kohdissa hiukan ja silloin näin myös koirasta että sekin huomaa mihin veto on ja pyrkii huolehtimaan osansa. Toisella kierroksella aidatulla pellolla jonka laidalla karitsoja ja muutamia uuhia. Paimennettavassa porukassa oli meillä mukana pari lammasta jotka herkästi lähtee vaan paimenelemaan tuonne karitsa-aitauksen luokse jos ollaan lähellä ja tilaisuuden siihen saavat, joten saatiin siitä luonnollisia karkulaisen hakuja, Maico toimi hyvin, mutta tartti toki tukea siihen, yhdellä kertaa mulla oli taas hitaat pää ja jalat mennä auttamaan, mut muuten sentään toimin ainakin kun mulle tuli käsky mennä jo. :P Kyllä mäkin tästä vielä opin.
Kännykällä muutamat kuvat otin viikolla.

 
 
 







Piken kanssa oon treenaillut hiukan perusasentoja joka toinen tai joka päivä ihan namin kanssa ohjaillut ja lisäksi eteentuloja ilman käskyä, lähinnä paikkaa vaan sekä istumisia ja maahanmenoja. Ahneena pentuna maltti on välillä hukassa kun niin kovasti odottaa sitä namia ja saattaa siksi liikutella ja vängerrellä asennoissa. Tosi innokas se on ja ei häiritse yhtään mitä muut touhuaa, se jopa mielellään ajaisi muut hittoon siitä jos tulevat kyttäämään mitä se tekee :D

 




Tämä kesä lienee meidän ensimmäinen kunnollinen paimennuskesä. Treenejä tulee useammat viikossa ja syksyllä sitten nähdään mikä on tilanne. Tavoitteena on ehdottomasti päästä kokeilemaan kisaratoja, mutta siihen on vielä matkaa. Onko se sitten tänä syksynä mahdollista vai jääkö ensi keväämmälle sen näyttää aika ja treenit.
Agilityn suhteen pitäisi aktivoitua pikkuhiljaa enemmän, on jäänyt ihan toissijaiseksi. Pike on vielä sen verran pieni että senkään suhteen en aio hötkyillä joten sitten kun se saa tuosta hiukan ikää niin varmaan lähdetään nuorempien voimin tekemään enemmän vapaaharjoittelua.


Lomaa on vielä tulossa elokuun lopulla ja silloin ainakin treenaillaan ja lisäksi mennään Maritan kanssa Juvalle katsomaan paimennuksen EM-kisoja.
 


Ei kommentteja: