keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Vedot ja vetämättä-projekti!

Niin siis olen tullut lopputulokseen, että osa mun pitkittyneistä hartia- ja niskaseudun kivuista johtuu siitä että Reijo vetää joka lenkillä, ja lähes poikkeuksitta koko ajan. Ja jos se ei vedä ni mä joudun kuitenkin jännittään et kohta se vetää ja jännittää joko siks ettei se pääse kenenkään iholle/nahalle tai joku sen tai se nykäise mun olkapäätä vinoon. Ja voi pojat, Readyssa on pieneksi keepipojaksi voimaa enemmän kuin kylässä joka on täynnä roomalaislegioonalaisia!!
Jep, mähän hehkutin Readyn saapumisen jälkeen kuinka se ei koskaan vedä, hih se oli alku järkytys varmasti Readyn osalta. Pohjosesta tänne kaupungin sykkeeseen, vaikka mun mielestähän tää Paloheinä on ihan maaseutua johonkin Kallioon verrattuna. XD Mut you know koiralle iso ero. Ihmisiä, koiria ja ääniä on koko ajan. Ni ku kotiutu ni sit alko se hullun lailla kierroksilla käyminen. Ready on aina lenkiltä tullessaan sen oloinen kuin olis tulossa 10km juoksulenkiltä, hirvee läähätys ja ähellys. Ja kotonahan tuo on itse hellyyden kipeä pieni sohvan lämmittäjä ja lattiatalja.
Toisin sanoen Ree käy tosi kiihkeenä tuolla ulkona. Siis TOSI kierroksilla. Sit kun on tuo Kio mukana joka muuten on itse rauhallisuus, niin joutuu sitäkin vahtaamaan sen verran ettei jää kenenkään alle, ni Readyssa on kyllä työtä. Kio käyttää tietty kans Reen tohotukseen multa menevän huomion herpahtamisen hyväkseen ja joskus vetää röyhkeästi jonnekkin tai unohtuu jonnekkin ku ei vissiin jaksa kuunnella mun ähellystä ja painia Reijon kanssa.
No mihin tällä pitkällä sepustuksella oikein tähdätään. Mä ostin jo kuukausia sitten sen kuonopannan, mut koska säälin Readya ni en ottanut käyttöön. Nyt säälin mun kipeää niskaa ja hartioita ja oon kolme viime lenkkiä käyttänyt sitä Readylla. Edistystä on tapahtunut sillä se antaa sen olla paremmin päällä kuin aiemmin. Pidemmillä lenkeillä se kutittaa sitä ja ärsyttää. Mut mä oon ollut tosi tehokas ja namitan sitä, melkein jokaisesta pakotteesta, eli aina kun se saa siitä pakotteen toisin sanoen remmi kiristyy ja se kääntyy muhuin mä kehun ja palkkaan. Toimii aika hyvin ja se kävelee tosi nätisti muutenkin tuon pannan kanssa. Nyt pitää valjastaa isäntä Kion ulkoilutus avuksi ja opetan Reen tuon avulla kulkemaan vetämättä ni päästään takas normipantaan. En näe kuonopantaa minään ratkaisuna vaan koulutuksen apuvälineenä johon ei parane tuudittautua, koska ihan kohta tuo harvinaisen terävä ja kova keepipoika tajuaa et se on vaan narua se ja senkin kanssa voi vetää vaikka epämukavalta tuntuisikin...

Mut joo tässä välissä oon ihan normipannalla päässy kuitenkin niin paljon tässä arjessa etiäpäin et Reen reaktiot ulkoillessa on muuttunut. Se ei uskalla enää napata mua käsille kun ojennan sitä, se ei saa hulluja raivareita mulle jos en päästä sitä toisen koiran luokse. Tosin sillä on muutamia inhokkikoiria joista se saa ihan silmittömät raivokohtaukset, mut mäkin oon tarkkaillut näitä sen inhokkeja ja niiden eleet kertoo et ne tulis päälle jos eivät olisi remmissä, joten inho on molemmin puolista..
Mutta esim. kun estän Readya vetämästä ja otan sen lyhyelle remmille mun sivulle niin sitä harmittaa mut se ei uskalla rykiä vaan tyytyy tuomaan turhautumisensa kiihkeillä purkautuvilla haukahduksilla, ja on kovin pahoillaan jokaisen niistä jälkeen kun huomautan asiasta. Uskon et se pikkuhiljaa kehittää itselleen pidempää pinnaa ja oppii rauhoittumaan, joten lopulta haukkuminenkin loppuu, ja se kykenee pitämään itsensä koossa tälläisessä tilanteessa. Readya voi myös nyt namittaa ohituksessa, tosin vain jos koira on toisella puolen tietä. Lähi ohituksessa ei ykene vielä luopumaan tuijotuksesta eikä pysty syömään kiihkoltaan, mutta piipitys on huomattavasti vähentynyt. Kyllä se kuulkaas tästä vielä.

Niin ja joo treenitilanteethan Ready tunnistaa ja käyttäytyy siellä kuten kuka tahansa ohjaajan kanssa töitä haluava tehdä harrastuskoira. Tosin kerrotaan sen vilkkaus tuhannella ja into myös.. ;-D
Alatalon Vappu vertasi Readya kerran treeneissä bordercollieihin joilla on niin vahva silmä etteivät kykene oikein siitä luopumaan treenissä. Sanoi et Readyn kiihkeys on jo hyvin erikoista ja ennen näkemätöntä, ei välttämättä kykene luopumaan jostain vaikka kuinka näkee mitä siltä odotetaan.
Hmm mut joo tokossa ja canicrossissa Readyn kanssa on ilo tehdä, koska sillä on aina moottori paikallaan. :) Koiran ominaisuuksissa on ne hyvät ja huonot puolensa, silti Ready on ihan lottovoitto!! Ei epäilystäkään!

Tänään treenailtin vikaa kertaa ennen Lemmikkimessuja vetoa. Tällä kertaa mun ote herpaantui muutaman kerran ja Ree ehti vähän kiemurrella aisojen välissä ja vähän tästä jännittyi, mut mentiin vaan ja namitettiin ni kyl se siitä jo taas vähän rentoutui. Ai mua, pitäis pysyä tarkkana tälläisen aloittelijan kanssa. Saas nähä miten viikonloppuna sitten käy, mutta puhuttiin et sit täytyy vaan palautella koiraa seuraavissa ulkotreeneissä, jos tuntuu et messuilla käy jotain liian jännää. Paljon vaan nakkia mulle mukaan ni Ree on onnellinen ja sillä on kivaa. :)

4 kommenttia:

Bemary kirjoitti...

Meillä koitettiin kanssa kuonopantaa vedonkitkemiskoulutuksessa tolla samalla tekniikalla mitä sä oot koittanu, vaan se koulutustapa tyssäs siihen, ku koiraa lakkas namit kiinnostamasta parin viikon jälkeen. Nirso koira on ihana asia...not. :p Mä oon kans samaa mieltä tosta, että kuonopanta on hyvä koulutusväline (ainaki, jos löytää sen omalle koiralle "aina toimivan" palkan), mut mikään lopullinen ratkasu sen ei pitäis olla, ainakaan pelkän vetämisen takia. Jokainen tietty tekee omat päätökset oman koiran suhteen, mut ite ainaki karsastan kuonopantoja pysyvänä talutusvälineistönä.

Anonyymi kirjoitti...

miks mun kommentit ei tule aina?

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä Ree on kuin Chili...sitäkin on ihmetelty kuin on sellanen kuumakalle, mutta se pystyy tekemään ne asiat jotka osaa ihan ok...toki sitä on työstetty pennusta asti. Kyllä R:stä vielä hyvä tulee kun noin hyvin jo edistynyt. Pusut pojalle <3

Aija ja co

Mia kirjoitti...

Kiitti Aija! <3 Ja kyl ne tulee sit kun mä ne hyväksyn. ;)

Bemarylle: :D jep tiedostan tuon mainitsemasi ongelman, ja mä yritän sellaisella lähestymistavalla, et meillä ei oo joka lenkillä tuota kuonopantaa. Eli ihan alusta asti teen päivittäin lenkkejä kokonaan ilman ja sen kanssa, mutta mun toiminta on aina samanlaista eli palkkaus ja tilanteen rauhoittaminen. Todennäköisesti meidän tapauksessa tehokkaampaa ja lisäksi ei ehdollistu kuonopantaan. pinnaa tosin vaatii ja myönnetään et ne normipannassa lenkit on niitä lyhyempiä, tai niitä jossa liikutaan enemmän myös paikoissa jossa voi pitää irti. XD